Seuraavat vuodet olivat vaihtuvien laulunjohtajien aikaa. Tämä näkyi ohjelmistossa ja kuoron toiminnassa. Kuoro piti Turussa yhden konsertin. Johtajana toimi uusi mies, Antti Salmivaara. Perinteistä pidettiin kiinni; laulettiin perinteiset vappulaulut ja uudenvuoden vastaanottolaulut. 26 miestä 49:stä aktiivilaulajasta osallistui kesäkuussa Tampereella järjestettyyn Suomen kuoroliiton laulu- ja soittojuhlaan.
Edellisen vuoden konsertti oli pohjana 20-vuotisjuhlakonsertille. Johtajaksi lupautui Ilmari Kalkkinen, joka johti konsertin 23.3. yhdessä Antti Salmivaaran kanssa. Solisteina lauloivat Viljo Lehtinen (levylaulajana tunnettu salanimellä Veli Lehto) ja aiemmin kuoron taiteellisena johtajana toiminut Sulho Rantasalo. Lavalle saatiin 85-miehinen juhlakuoro. Arvostelut olivat mairittelevia – muhkeaa ja loisteliasta laulamista.
Naisten ompeluseura muisti juhlivaa kuoroa huomattavalla rahalahjalla. Juhlassa kutsuttiin kuoron kunnialaulunjohtajaksi Ilmari Kalkkinen ja kunniapuheenjohtajaksi Aarne Honka. Kutsuvieraina olivat mm. kuoron kunniajäsenistä Heikki Klemetti, Väinö Pesola ja kuoron perustaja kanttori Walfrid Wahlroos. Joulukuussa 59 laulajaa osallistui Jean Sibeliuksen 70-vuotisjuhlakonserttiin Akatemiatalossa. Perinteisten esiintymisten lisäksi kuoro järjesti ensimmäisen kerran vapun vastaanottajaiset.
Kuoro aloitti tämän vuoden kirkkokonsertilla, joka pidettiin Mikaelinkirkossa 18.1. uuden johtajan, Reino Honkakosken, johdolla. Lähes samalla ohjelmalla kuoro esiintyi Tuomiokirkossa ja Piikkiön kirkossa. Olympiakeräyksen innoittamana laulajaveljet potkivat palloa urheilupuistossa M.A:n ja Åbo Sångarbröderin kanssa – lopputulos 1–1. Kesäkuussa LY:n lauluista saivat nauttia Ruotsin kuningas Kustaa V ja tasavallan presidentti P.E. Svinhufvud.
Laulajia oli tänä kautena 63, joista valitettavasti kaikki eivät osallistuneet kuoron toimintaan syystä tai toisesta.
Yhden toimintavuoden puheenjohtajana toimi Einari Länsiö. Kuoron ilme oli valoisa ja eteenpäin suuntautuva, vaikka tämän vuoden aikana pidettiin vain yksi konsertti. Miehet saivat esiintyä perinteisten tilaisuuksien lisäksi monissa muissa Turussa järjestetyissä juhlissa.
Taloudellisesti kausi ei tuottanut suurta pettymystä, sillä laulajien innostus oli kohtuullisen korkealla.
Heikki Kaari hoiti puheenjohtajan tehtäviä lähes kymmenen vuotta. Suunnitelmissa oli kevätkonsertin pitäminen ja se toteutettiin uuden laulunjohtajan, Uuno Murajan, johdolla.
Kevään aikana kuorolla oli ilo olla isäntänä raumalaisille laulajaveljille, jotka pitivät onnistuneen konsertin Akatemiatalon juhlasalissa. Myös tamperelaiset laulajaveljet halusivat tulla konsertoimaan Turkuun ja he pitivät hyvät arvostelut saaneen konsertin joulukuussa. Tasavallan presidentti sai kuulla raikasta mieskuorolaulua Hamburger Börsin tiloissa. Talous oli nousussa ja samoin kuoron miesmäärä.
Toimintasuunnitelmaan oli kirjattu yksi konsertti Poriin, joka pidettäisiin maaliskuussa. Laulajien aktiivisuus ei ollut mairitteleva ja tästä syystä jo yhden konsertin pitäminen oli kovan työn takana. Matka jäi tekemättä. Kuitenkin se yksi konsertti pidettiin Turussa. Toimittiin säästöliekillä.
Perinteiset vappulaulut laulettiin, nyt taidemuseon mäellä ja uudenvuodenvastaanotto hoidettiin kuten ennenkin. Miesmäärä oli kutistunut 51:een. Toiminnan epävakaisuuteen vaikuttivat levottomuudet Euroopassa – sota oli syttynyt 30.11. Suomi joutui sotaan itänaapuriaan vastaan. Tästä huolimatta kuoro ryhtyi innolla 25-vuotisjuhlien järjestelyihin. Juhlat jouduttiin siirtämään, muttei laulamista. Turkulaiset mieskuorot yhdistivät voimansa ja pitivät konsertin varattomien turkulaisten reserviläisten perheiden hyväksi. Esiintyneen kuoron vahvuus oli noin130 miestä. Uudenvuodenvastaanotto jäi tällä kertaa väliin.
Kuoro vieraili lukuisia kertoja sairaaloissa tervehtimässä rintamalla haavoittuneita sotilaita. Lohduttavaa oli, ettei tänä vuonna menetetty yhtään LY-miestä sotarintamalla. Toiminta jatkui. Valmistauduttiin kuoron 25-vuotisjuhlallisuuksiin. Ennen juhlia kuoro osallistui yliopiston 300-vuotisjuhlakantaatin esitykseen Armas Järnefeltin johdolla sekä turkulaisten mieskuorojen kanssa Sibeliuksen Tulen synty-esitykseen.
Kuoron saamiseksi iskukykyiseksi kutsuttiin Ilmari Kalkkinen valmentamaan kuoroa. Myös Heikki Klemetti lupautui antamaan äänenmuodostusta. Juhlapäivä oli 5.4., jolloin pidettiin 25-vuotisjuhlakonsertti Akatemiatalon juhlasalissa. Konsertin johtivat Ilmari Kalkkinen ja Uuno Muraja.
Juhlassa kuoro sai naistenkerholta huomattavan rahalahjan. Konsertti uusittiin 18.4. Molemmat konsertit saivat kiittäviä arvosteluja. Koko kulunutta toimintakautta voidaan pitää vilkkaana ja onnistuneena. Ikäväkseen kuorolaiset kuulivat neljän laulajaveljen menehtymisestä sotarintamalla. Toisen kerran laulajien määrä kohosi yli 70:n, vaikka olosuhteet eivät olleet parhaat mahdolliset.
”Vallitseva poikkeuksellinen aika ja suurimman osan kuoromme jäsenistä ollessa tärkeämmässä tehtävässä ei mitään varmaa toimintasuunnitelmaa voida ajatella.” (lainaus toimintakertomuksesta). Kuitenkin kotirintamalla olevat miehet osallistuivat isänmaallisiin juhliin ja hautajaistilaisuuksiin joko yksin tai yhdessä muiden turkulaisten mieskuorojen kanssa. Merkittävin lienee ollut suomalaisen Raamatun 300-vuotisjuhla Turun tuomiokirkossa 14.10. Surusanomaltakaan ei vältytty. Yksi sankarina kaatunut laulajaveli siunattiin haudan lepoon. Osa kuorolaisista kävi Helsingissä laulutervehdyksellä 50 vuotta täyttävälle kunnialaulunjohtajalle, Ilmari Kalkkiselle. Viikottain harjoituksissa kävi reilut kolmekymmentä kuorolaista.
Halu oman konsertin pitämiseen kyti vahvana kuorolaisten keskuudessa, olihan edellinen vuosi jäänyt omaa konserttia vaille. Konsertti päätettiin pitää Uuno Murajan johdolla. Kuoro osallistui paikallisiin isänmaallishenkisiin juhliin. Kesällä kuoro esiintyi Naantalissa Laivaston surujuhlassa. 6.12. LY oli mukana laulamassa muutamien muiden turkulaisten mieskuorojen kanssa tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla Turun VPK:n talolla. Joulukuussa Suomen säveltaiteen viikolla osallistuttiin juhlakonserttiin, jossa annettiin tunnustus turkulaisen säveltäjän, Fredrik Isacssonin, säveltuotannolle. Viikko päättyi Turun yliopiston vihkiäiskantaatin Isänmaan kasvot esittämiseen Armas Järnefeltin johdolla. Kuoro oli tehnyt päätöksen, että harjoituksia on viikoittain kaksi. Miehiä oli rivistössä 55.