Mieskuoro Laulun Ystävien 100 vuotta vuosi vuodelta.
Vuodet 2004–2015
Virolaista ja suomalaista kansanperinnettä
Puheenjohtajaksi valittiin Turkka Michelsson. 90-vuotisjuhlakonsertin ohjelma koostui virolaisesta ja suomalaisesta kansanperinnemusiikista Märt Krellin ajatusten pohjalta. Säveltäjämestarit Veljo Tormis ja Jorma Panula olivat paikalla. Konsertissa esitettiin soitinryhmän kanssa Tormisin Kalevalan runoon säveltämä Vipusessa käynti. Suomalaisen kansanmusiikin sessio rakentui kapellimestari Jorma Panulan sävellyksistä, pohjalaisista kansanlauluista, jotka laulettiin kahden jazzmuusikon, Mikael Jakobsonin ja Sampo Tiittasen, säestyksellä. Karonkka järjestettiin poikkeuksellisesti konserttisalin yläkerrassa.
Kunniajäseniksi kutsuttiin Hannu Merikallio kunniapuheenjohtajaksi, Leonard Lindberg kunniajäseneksi sekä Juhani Kortekangas ja Pekka Salminen kunnialaulajiksi. Julkistettiin Herkko Rautakorven toimittama juhlakirja. Kuoro osallistui Tallinnan laulujuhlille. Sonores-kvartetti edusti kuoroa 2.7. Tali-Ihantala muistojuhlassa. Hannu Merikallio valittiin NSF:n varapuheenjohtajaksi.
Lisää jouluperinteitä
Juhlakaareen sisältyivät konserttitanssiaiset VPK:n talolla sekä esiintyminen Ystävänpäiväkonsertissa konserttitalossa. Laululeirin ja kvartettikilpailun yhteydessä pidettiin kevätkonsertti omassa laulutalossa. Taiteellinen johtaja vaihtui. Märt Krell jätti paikkansa Pekka Salmiselle.
Vuoden lopulla taiteelliseksi johtajaksi kutsuttiin Timo Lehtovaara. Kuoro suoritti perinteiset joulukuun tapahtumat. Pienemmillä kokoonpanoilla osallistuttiin jouluaaton vesperiin Mikaelinkirkossa ja joulupäivän jumalanpalvelukseen Suikkilassa. Suomen Mieskuoroliiton puheenjohtajana toiminut Jaakko Hirvelä kutsuttiin liiton kunniapuheenjohtajaksi.
Mieskuoropäivät Tallinnassa
Vuosijuhlan järjestivät kakkostenorit. Kvartettikilpailut, kevätkonsertti Sibelius-museossa ja vappulaulut hoidettiin ennen kevätkauden päätöstilaisuutta. Toukokuussa käytiin Tallinnassa NBMCF:n mieskuoropäivillä. Hannu Merikallio palkittiin kunniamitalilla.
Syksy aloitettiin tiukalla laululeirillä Piikkiössä. Lokakuussa pieni LY:n joukko osallistui Sulasolin Varsinais-Suomen piirin 60-vuotisjuhlaan. Isänmaallinen juhla ja joulukonsertti hoidettiin totuttuun tapaan kuten myös loppuvuoden muut velvollisuudet.
Walesin kuorokilpailut
Tammisunnuntai, vuosijuhla, kvartettikilpailut Raumalla, Sotilaspoikien 15-vuotisjuhla, kevätkonsertti ja vappulaulut olivat tämän kevään tärkeimmät tapahtumat. Kesään sattuivat vuoden päätapahtumat. Ensin kuoro oli mukana Porin laulujuhlilla 16. –17. 6. Siitä noin kuukauden kuluttua kuoro osallistui kuorokilpailuun Walesin Llangollenissa.
Lyhyen kesäloman jälkeen avattiin laulukausi keskittyen isänmaalliseen ja jouluiseen musiikkiin. Tärkeä osa Turun seudun mieskuorojen toimintaa on TYYMI:n järjestämät konsertit.Tänä vuonna kirkkokonsertti pidettiin Mikaelinkirkosssa. Ei sovi unohtaa, että LY on vuosikymmenien ajan käynyt laulamassa itsenäisyyspäivänä sankarihaudoilla.
Seniorimieskuorojen valtakunnallinen konsertti
Turkka Michelsson valittiin toisen kerran puheenjohtajaksi. Kakkosbasso järjesti vuosijuhlan. Sonores-kvartetti vietti 20-vuotista taitelijajuhlaansa järjestämällä kvartetti-illan, jossa esiintyivät myös neljän kaupungin kvartettikilpailuihin lähtevät kokoonpanot. LY lauloi Taidemuseon mäellä vappuna ja kevätkonsertissa lääninhallituksen juhlasalissa. Yleisön mielipidettä kysyttäessä mieluisin laulu oli ”Auringon lapset”. LY isännöi Psaldo-kuoroa, joka piti konsertin Mikaelinkirkossa.
Toukokuussa avattiin Naisten kuntovitonen laulun voimin. Syksy aloitettiin uuden taiteellisen johtajan Teemu Honkasen johdolla. 50-vuotias Weterani Weljet järjesti seniorimieskuorojen valtakunnallisen konsertin Tuomiokirkossa. Paikalla oli lähes 400 laulajaa ympäri Suomea. Aninkaisten Rotaryjen tilaamana oltiin mukana joulumusiikki-illassa ja järjestettiin Isänmaallinen juhla, kaksi joulukonserttia ja muut joulun aikaan liittyvät tilaisuudet hoidettiin kunnialla.
Saaristokiertue
1. basso järjesti vuosijuhlan. Merkkilaulu- ja pienyhtyeleirillä harjoiteltiin mm. äänenmuodostusta, Urhoolliset-kvartetti voitti Tampereella tuplakvartettisarjan. Konserttisarja aloitettiin keväisessä tunnelmassa Naantalissa ja vappulaulannan jälkeen jatkettiin Turussa samalla ohjelmalla. LY esitti televisioidussa EU-vaalitilaisuudessa laulun Mikki Hiiri merihädässä.
Kuoron päätapahtuma oli Saaristokiertue, jolloin kuoro konsertoi Kustavin ja Houtskarin kirkoissa, Korppoon Saaristokeskuksessa ja Paraisten kirkossa teemana Meri, taivas ja maa. Lisäksi matkan aikana esiinnyttiin kahdessa ulkoilmakonsertissa. Veljeskuoro Tampereen Laulajat oli vieraana lokakuussa, jolloin pidettiin yhteiskonsertti Mikaelinkirkossa. Kuoro piti kirkkokonsertit Porissa ja Turussa teemana De Profundis. Weterani Weljet järjestivät Isänmaallisen juhlan. Loppuvuosi meni pääasiassa joulun säveliä esittämällä.
Jääkiekko-ottelussa
Pekka Saarela aloitti puheenjohtajakautensa. Vuosi oli kuoron 95:s. Koska vuosi oli samalla Kalevalan 175-vuotisjuhla, ohjelmisto oli laadittu Kalevalan pohjalle. Kuoro oli tilannut juhlateoksen säveltäjä Yrjö Hjeltiltä. Ulvosi upehen jouhet esitettiin Akatemiatalossa. Ennen juhlia vuoden aikana tapahtui paljon. Tammikuussa pidettiin merkkilaulu- ja pienyhtyeleiri. Helmikuussa vietettiin vuosijuhlaa, maaliskuussa LY järjesti perinteisen kvartettikilpailun ja huhtikuussa oli kevätkonsertti Akatemiatalolla.
Vapun tervehdystä Taidemuseonmäellä kuuli monisatapäinen kuulijakunta. Urheilullisuutensa LY näytti TPS–Saipa jääkiekko-ottelussa laulamalla erien välissä. Isänmaallinen juhla pidettiin itsenäisyyspäivän aattona Sigyn-salissa. Joulukonsertit pidettiin Liedossa ja Mikaelinkirkossa, solistina oopperalaulaja ja LY:n ensimmäinen stipendiaatti Päivi Nisula. Tänäkin vuonna julistettiin joulurauha, jossa LY oli totuttuun tapaan mukana.
De Profundis -tallenne videoidaan
Kuoro keskittyi edellisistä konserteista tutuksi tulleeseen De Profundis-projektiin. Keväällä konsertoitiin Lahdessa ja Mikkelissä paikallisten lapsikuorojen kanssa. Säestäjänä toimi urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi. Ennen kiertuetta olivat vuosijuhla ja kvartettikilpailut Raumalla.
Kesällä osa kuorosta esiintyi FSSMF:n ruotsinkielisten kuorojen laulujuhlilla. Syksyllä kuoroa työllisti De Profundiksesta tehty DVD-tallenne. Tallenteella kuulijat saivat laulujen lisäksi ihailla kauniita Turun ja lähiseudun kirkkoja. Projektiin liittyi kaksi konserttia, Mynämäessä ja Turussa, jotka olivat samalla taiteellisen johtajan Teemu Honkasen jäähyväiskonsertit. Loppuvuodesta kuoroa johti Pekka Salminen.
Weterani-Weljet osaksi yhdistystä
Timo Lehtovaara aloitti toisen LY-kautensa taiteellisena johtajana. Kevätajan tapahtumat vedettiin totutusti – käytiin kvartettikilpailuissa Porissa, pidettiin kevätkonsertti ja laulettiin vappulaulut. DVD-projektia täydennettiin ja valmistauduttiin Tartossa järjestettävään ”Nordic-Baltic Male Choir Festival”-tapahtumaan. Tapahtuma oli ainakin uusille laulajille mieleenpainuva kokemus, koska silloin sai laulaa 4000 miehen kanssa laululavalla.
Yksi suuri hallinnollinen muutos saatiin aikaan, kun uudistettiin kuoron säännöt perusideana yhdistää Weterani Weljien ja pääkuoron organisaatiot. Syyskauteen liittyvät perinnetapahtumat hoidettiin kunnialla. Kuoro oli valmistautunut 100-vuotisjuhlaan perustamalla ”Juhlakaaritoimikunnan”.
Valmistautumista 100-vuotisjuhlakaareen
Uuden puheenjohtajan Kari Ruususen pääasiallisena tehtävänä 100-vuotisjuhlien järjestelyt. Projektivastaavaksi valittiin Leonard Lindberg. Kuoron käytännön asiat hoiti varapuheenjohtaja Jorma Hermonen. Riemukkaan vuosijuhlan järjesti ykkösbasso. LY:n kvartetit kävivät Tampereen Laulajien järjestämässä neljän kaupungin kvartettikilpailussa. Sonores-kvartetti juhli 25-vuotista olemassaoloaan. Tapahtumaketjuun liittyi pitkäperjantain kirkkokonsertti, jossa esitettiin Cherubinin Requiem.
Keväällä taiteellinen johtaja Timo Lehtovaara ilmoitti jättävänsä tehtävänsä LY:ssä. Johtajaksi saatiin Juha Järvinen. Turun konservatorion rehtoriksi valittu rannikon kasvatti otti LY:n hallintaansa merellisessä hengessä johtamalla Sigyn-salissa meri-aiheisen konsertin 8.11. Mukana olivat Luvian Mieskuoron ja Turun NMKY:n Naskalien laulajat. Loppuvuoden kalenteri täyttyi perinteisistä tapahtumista: Isänmaallinen juhla, joulukonsertit, joulurauhan julistus ja uudenvuodenvastaanotto.
Kullervo huipentaa syyskauden juhlallisuudet
Juhlakaaritoimikunta aloitti hyvissä ajoin juhlavuosien 2014 ja 2015 valmistelut. Kuoron vuosikalenteri on täynnä konsertteja ja tapahtumia, joista perinteeksi tulleita ovat vuosijuhla, neljän kaupungin kvartettikilpailut, vapun vastaanotto, äitienpäiväkonsertti ja jouluajan esiintymiset. Juhlavuonna ei yhdenkään LY:läisen tarvitse harmitella tekemisen puutetta, kun listaan lisätään juhlakaaren tapahtumat ja mm. Naistenpäivän konsertti, kevätretki Seilin saarelle sekä Mieskuoroliiton talvipäivä.
Juhlakaaren konserttiohjelmisto huipentuu Turun filharmonisen orkesterin esitykseen Sibeliuksen Kullervo-sinfoniasta. Teoksen johtaa kapellimestari Leif Segerstam ja Laulun Ystävät yhteistyökumppaneineen avustaa. Kuoron mediailmettä on muutettu monin eri tavoin. Kuorolla on uusi 100-vuotislogo, julkaistavaa materiaalia on yhdenmukaistettu ja verkkopalveluja laajennettu. Näyttävyyttä on lisätty monin eri tavoin laulajaveljemme Reima Orvaston johdolla.
Innolla kohti uutta vuosisataa
Tämäkin vuosi on pitkälti suunniteltu valmiiksi. Jokainen Laulun Ystävä ystävineen odottaa kuoron juhlaviikkoja, joita vietetään näyttävästi. Ohjelmassa on juhlakonsertti, jolloin kuullaan Suomen tasavallan presidentin puolison Jenni Haukion, runoon sävelletty juhlateos. Säveltäjäksi on pyydetty musiikinlehtori Timo Lehtovaara, joka aiemmin toimi myös Laulun Ystävien taiteellisena johtajana. Juhlapäivään liittyvät juhlakokous ja seppelten lasku, juhlahartaus ja juhlavastaanotto. Päivä huipentuu Turun linnassa järjestettävään juhlaillalliseen.
Mieskuoro Laulun Ystävien historiassa on siirrytty uudelle vuosisadalle. Suurella kunnioituksella vanhoja perinteitä kohtaan kuoro haluaa tulevaisuudessa etsiä uutta ja arvokasta omaan elämäänsä, mutta myös suomalaiseen ja tietysti kotikaupunkinsa Turun kulttuurielämään. Kiitollisin mielin voidaan todeta, että Laulun Ystävillä on ollut hyvä elämä. Tästä on hyvä jatkaa kohti uusia haasteita.