Toiminnallisesti vuosi oli kiireinen, sillä kuoro piti vuoden aikana neljä omaa konserttia, joista kaksi Salossa ja yksi Naantalissa. Akatemiasalissa pidettyyn konserttiin oli saatu avustajaksi Turun kaupunginorkesteri.
56 laulajan voimin selvittiin vuodesta tyytyväisin mielin ja aloitettiin tulevan juhlavuoden valmistelut.
Kolmekymmenvuotista taivalta juhlittiin konsertilla 23.3. Uuno Murajan ja Ilmari Kalkkisen johdolla. Se aloitettiin Heikki Klemetin säveltämällä tunnuslaululla. Solisteina olivat kuoron omat laulajat Veikko Saari, Gösta Gävert ja Toivo Vasama. Iltajuhla jouduttiin perumaan maassa alkaneen tarjoilijoiden lakon takia. Asia korjattiin konsertin uusimisella ja juhlat järjestettiin onnistuneesti 9.5. Hamburger Börsissä.
Koska kuorolla oli valmis vaativa konserttiohjelma, haluttiin se esittää myös Salossa ja vielä uudelleen Turussa. Samalla voitiin järjestää juhlaillallinen, joka oli jäänyt pitämättä maaliskuussa. Kuoro oli kutsuttu myös radioesiintymisiin kahdesti. Näin saatiin valtakunnallista mainetta ja kunniaa. LY:n hengen mukaisesti esitettiin laulutervehdyksiä sairaaloissa. Kuoro oli voimissaan ja miesmäärä nousi uudelleen nyt yli 70:n. Ilmari Kalkkinen valittiin Mieskuoroliiton puheenjohtajaksi.
Aarne Honka valittiin toisen kerran kuoron puheenjohtajaksi. Uuno Murajan pitkään kestäneet laulunjohtajan tehtävät päätettiin antaa varalaulunjohtaja Pentti Kärkkäiselle. Kuitenkin Uunon johdolla kuoro näytti osaamisensa kolmessa konsertissa, joista kaksi pidettiin Akatemiasalissa ja yksi vierailukonserttina Lahdessa.
Pentti Kärkkäinen sai ensimmäiset laulunjohtajatehtävänsä joulukuussa, jolloin kuoro lauloi hänen johdollaan kahdessa konsertissa Akatemiasalissa. Toimintakertomuksen mukaan arvostelijat olivat myös tämän vuoden konserttien osalta suopeita. Lavalla kuoro näytti komealta, olihan laulajia kaikkiaan 73.
Jo edellisen vuoden aikana oli aloitettu ulkomaanmatkan suunnittelu. Kohteeksi kuoro oli valinnut Turun kummikaupugin, Göteborgin. Viikoittaiset harjoituskerrat nostettiin kolmeen ja lisäksi pidettiin stemmojen omia harjoituksia. Kuoron tason nostamiseksi palkattiin laulunopettaja antamaan äänenmuodostusta. Ennen matkaa kuoro näytti taitonsa kahdessa konsertissa, jolloin todettiin, että matka voidaan tehdä luottavaisin mielin. Matkalle lähdettiin vapunpäivänä.
Göteborgissa konsertoitiin onnistuneesti 3.5. ja kotiin palattiin 7.5. Tästä matkasta on kirjoitettu ansiokas matkajulkaisu. Kaikesta kiireestä huolimatta kuoro osallistui perinteisten tapahtumiensa lisäksi lukuisiin Turussa järjestettyihin tilaisuuksiin. Matkan innoittamana kuoron miesmäärä kasvoi lähes sataan. Toimintakertomus kertoo: ”Uuden toimintavuoden kynnyksellä ovat tulevaisuuden toiveet mitä parhaat, mutta entistäkin velvoittavammat.”
Vuoden aikana pidettiin kaikkiaan viisi konserttia – Salossa, Uudessakaupungissa ja kolme Turussa. Kuoro tai pienryhmät esiintyivät kymmenissä eri tilaisuuksissa. Toukokuussa vieraaksi saapui Göteborgin ja Bohuslänin Laulajainliiton eri kuoroista koottu 42-miehinen valiokuoro. He konsertoivat onnistuneesti loppuunmyydyssä Akatemiatalon juhlasalissa. Paikalla olivat kaikki turkulaiset veljeskuorot.
Toimintakausi 1948–49 oli ”viidesneljättä” eli kuoron 35. toimintavuosi. Kuoron tilaama juhlajulkaisu valmistui. LY eli nosteessa, joka näkyi mm. kuoroon pyrkijöiden määrässä. Koelauluun osallistui lähes 30 miestä, joista hyväksyttiin 13. Laulajien määrä pysytteli lähellä sataa. Kuoro etsi näkyvyyttä eri tavoin. Merkittävin tapahtuma oli marraskuussa VPK:n talolla, jossa arviolta 700 henkilöä nautti mieskuoromusiikista otsikkona “Vanhojen kvartettien matinea”. Kuoron kynänikkarit Sakari Lehtosen johdolla kirjoittivat mielenkiintoisen matkakirjan Göteborgin matkasta.
Allan Saaresta tuli pitkäaikainen puheenjohtaja ja myöhemmin kunniapuheenjohtaja. Elettiin juhlavuotta. Kunniajäseniksi kutsuttiin perustaja Walfrid Wahlroos ja Heikki Kaari. Keväällä oli kolme konserttia, joista yksi Tampereella. Syksyllä aloitettiin tiukka juhlakonsertin harjoittelujakso. Lokakuussa lähes 90 miestä esitti Akatemiatalossa juhlakonserttinsa. Sali oli täynnä viimeistä seisomapaikkaa myöten.
Sakari Lehtosen kirjoittama historiikki, Kertomus Mieskuoro Laulun Ystävien toiminnasta ajalta 1914–1949 on päivätty toukokuuhun. LY:n naiset muistivat juhlivaa kuoroa lahjoittamalla 572 000 markkaa. Oman juhlinnan lisäksi vuosi oli toimintaa täynnä. LY oli isäntänä monille kuorovieraille. Vuoden aikana kävivät vierailulla mm. Viipurin Lauluveikot, Kalevan Laulajat, Tampereen Naislaulajat, tanskalainen mieskuoro De Danske sekä amerikkalainen Yalen ylioppilaskuoro Yale Glee Club. Skandinavian matkaa valmisteltiin matkakohteina: Tukholma, Kööpenhamina, Århus ja Göteborg.
Kuoron päätapahtumaksi muodostui Skandinavian kiertue. Onnistunut lähtökonsertti pidettiin maaliskuussa. Kuoro sai matkasta oman nimen, ”Pohjolan ensimmäinen lentävä mieskuoro”. Taiteellisten voittojen lisäksi kuorolaiset saivat matkalta uusia henkilökohtaisia ystäviä. Vuoden aikana kuorolla oli kunnia olla isäntänä Mieskuoro Laulajille, joka piti Turussa omat konserttinsa.
Marraskuussa olivat kuoron harjoitusillan vieraina Ahti Sonninen, Einari Marvia, Jouko Tolonen ja Taneli Kuusisto. Tällöin Ahti Sonninen johti pari säveltämäänsä laulua. Vuoden aikana oli lukuisia tilapäisesiintymisiä koko kuoron voimin tai kvartetteina. Merkittävä päivä kuoron historiassa oli 6.6. Silloin allekirjoitettiin kauppakirja, jolla Asuntoyhtiö Askalaan kuuluvaan huoneistoon oikeuttavat osakkeet siirtyivät kuoron omistukseen. Matrikkelin 85 jäsenestä n. 70 oli aktiivisesti toiminnassa mukana. 19 kukkomerkin lisäksi miehet suorittivat kunniakkaasti 23 uutta merkkiä. Taitomerkkejä ei ollut vielä kenelläkään.
Edellisen kauden toimintasuunnitelman mukaisesti tehtiin konserttimatka Helsinkiin. Valmistava konsertti pidettiin Turussa maaliskuussa: arvostelut olivat suopeita. Helsinkiläiset saivat kuulla turkulaista mieskuorolaulua 17.3. Samalla matkalla käytiin laulamassa Suomen marsalkka Mannerheimin haudalla ja luovutettiin kuoron pienoislippu Mieskuoroliitolle. Lippu oli toinen kotimaassa luovutetuista. Samalla ohjelmalla konsertoitiin huhtikuussa Porissa. Vilkkaan vuoden aikana pidettiin vielä neljä muuta konserttia, joista kolme Itä-Suomessa: Kuusankoskella, Kotkassa ja Lappeenrannassa.
Suomen Yleisradion myötävaikutuksella kuoro sai aikaan kaksi äänilevyä. Laulamisen iloa kuvaavat kuoron lukuisat laulutervehdykset ja esiintymiset Turussa ja lähiympäristössä. Toimintakautena 1950–51 kuoro urakoi kahdeksassa konsertissa ja pienemmissä kokoonpanoissa 38 kertaa!
Elettiin olympiavuotta. Edellisen toimintakauden rasitukset eivät kuitenkaan näkyneet, sillä vuoden aikana kuoro nousi lavalle neljä kertaa, joista kolmesti Turussa ja kerran Forssassa. Näistä yksi konsertti oli yhteinen Turun Naislaulajien kanssa. Tässä konsertissa sali oli niin täynnä, että poliisiviranomaisten avustuksella ilman pääsylippua jääneistä jouduttiin tekemään käden käänteessä 100 uutta ”kuorolaulajaa”.
Yhdessä Turun Työväen Mieskuoron kanssa kuoro esiintyi Turun kaupungin uuden juhlasalirakennuksen vihkiäistilaisuudessa. Isännän tehtävissä LY vastaanotti syksyllä vieraakseen ikätoverinsa Laulu-Miehet. Tärkeä tukijoukko, LY:n Naistenkerho, juhli 20-vuotistaivaltaan marraskuussa Suomalaisella Pohjalla. Keväällä julkistettu sävellyskilpailu oli menestys, jos ajatellaan säveltäjien nimilistaa ja sävellysten määrää. Suomen eturivin säveltäjät olivat mukana. Määräaikaan mennessä sävellyksiä tuli 75, joista kuoro lunasti neljä.
Turku oli saanut uuden konserttisalin. LY halusi kokeilla voimiaan kevätkonsertilla. Laulajien lisäksi ainakin rahastonhoitajaa kiinnosti, saadaanko sali täyteen. Tämä huoli hälveni, kun ennakkomyynnissä olleet 1002 paikkaa oli lunastettu.
Kuulijoita saatiin hyvän markkinoinnin ansiosta läheltä ja kaukaa. Konsertti pidettiin 11.4. Porin Mies-Laulu kävi taas kuoron vieraana ja pian tämän jälkeen vieraili Karjalan Laulu-Veikot, jotka molemmat pitivät omat konserttinsa. Myös Ylioppilaskunnan Laulajien II Amerikan-kuoro vieraili Turussa. LY hoiti isännän velvollisuudet vastuullisesti. Isänmaallisuuttakaan ei unohdettu – kuoro kokonaisuudessaan oli laulamassa Turun kaupungin järjestämässä itsenäisyysjuhlassa. Toimintakausi 1953–54 on kuoron 40-vuotiskausi. Niinpä noin 70 miehen voimin aloitettiin juhlavuoden valmistelut.
