Mieskuoro Laulun Ystävien 100 vuotta vuosi vuodelta.
Vuodet 1984–1993
Vuoden mieskuoro
Tämän vuoden aikana päästiin konserttien määrässä uuteen ennätykseen. Konsertteja oli kaikkiaan yhdeksän. Syksyllä aloitettuun 70-vuotisjuhlakaareen sisältyi laajempi esittely LY:n toiminnasta. Kevät otettiin vastaan konsertoimalla Paimiossa ja Piikkiössä. Huhtikuussa laulettiin ”Toivekonsertti”, jonka juonsi Raimo Lintuniemi. Mukana oli myös Turun Naislaulajat. Konsertti radioitiin. Cherubinin Requiem lämmitettiin uudelleen ja esitettiin Mynämäessä, Oulun tuomiokirkossa, Loimaan kirkossa ja Mikaelinkirkossa, jossa säestyksestä huolehti Turun kamariorkesteri. Isänmaallinen juhla toteutettiin 5. 12.
Aivan syystä Mieskuoroliitto oli valinnut vuoden mieskuoroksi Mieskuoro Laulun Ystävät. Suurella ja innostuneella miesjoukolla käytiin hakemassa Immun kippo Kemistä Pohjan Mieslaulajilta. Jaakko Kivinen, Rauno Väinölä, Antti Virtanen, Erkki Luotonen, Seppo Paatero sekä Ukko Miettinen olivat LY:n ensimmäiset mestarimerkkiäiset. Kuoron jäsenlehti, Cantando nro 2, ilmestyi.
Kullervon levytys Göteborgissa
70-vuotisjuhlallisuuksien suojelijaksi oli kutsuttu maaherra Paavo Aitio. Kaupunginjohtaja Väinö J. Leino korosti LY:n aloitteellisuutta mainiten mm. uudenvuoden vastaanottotapahtuman. Puheenjohtaja Seppo Paateron ajatus ”LY näkyköön ja kuulukoon” toteutui, kun LY oli valittu edellisenä vuonna Vuoden mieskuoroksi. Täydelle salilliselle esitettiin juhlakonsertissa Jarmo Kokkosen johdolla kuorolle omistettuja teoksia: Sulho Rannalta laulusarja Tell/Synnyinmaa ja kantaesityksinä Esko Solasaaren Ajat eellehen menevät, Kaarlo Soinin Iltarusko ja Arvo Ratasseppin Metsämiehen loihtu. Kunniajäseniksi kutsuttiin Eric Borgström Göteborgista ja Arvo Ratassepp Tallinnasta. Juhlinta huipentui iltajuhlaan Turun Linnassa.
Osallistuttiin Helsingissä pidettyyn Mieskuoroliiton 40-vuotiskonserttiin. Kullervo levytettiin Göteborgissa konsertoiden samalla matkalla. Sama teos esitettiin vielä Turussa. Juhlakaarta täydensivät kaksi Cherubinin Requiem -esitystä. Juhlajulkaisun kokosi Tapani Knuutinen ja mestarimerkin suoritti Pauli Viljanen.
Kanadaan
Markku Majaniemi valittiin kuoron puheenjohtajaksi. Kanadan-matka oli tämän vuoden kohokohta. Canadian Friends of Finland oli kutsunut LY:n vahvistamaan Kullervo-esitystä. Paikallisten suomalaisten ja eestiläisten avuksi saatiin LY, joka Jarmo Kokkosen ja Matti Hyökin valmentamina piti 3. 5. konsertin täydessä 2800-paikkaisessa Roy Thomson Hallissa. Konsertin johti Paul Robinson ja solisteina olivat Ritva Auvinen ja Esa Ruuttunen. Orkesterina oli CJRT radiokanavan sinfoniaorkesteri. LY:n miesvahvuus oli 70. Matkan aikana konsertoitiin Toronto-Suomi talossa ja Agricola-kirkossa. Matkanjohtajana toimi Jaakko Hirvelä.
Kuoro sai kiittää kohtuullisen runsaista avustusrahoista Turkua, Suomen Kulttuurirahastoa ja Esittävän Säveltaiteen Edistämiskeskusta. Matkakonserttien lisäksi kuoro konsertoi vuoden aikana Helsingissä, Salossa ja kahdesti Turussa. Mestarimerkkiläisiksi lauloivat itsensä Hannu Mustonen ja Pekka Salminen. Kuoron lehti Cantando nro 3 ilmestyi myös englanniksi.
Ahkerasti esiintymisiä
Keväällä keskityttiin kevätkonserttiin ja valtakunnallisiin Sulasol-juhliin. Huhtikuussa “Iloisessa kevätkonsertissa” esitettiin kevyempää musiikkia kuoron ja kvartettien voimin. Oulussa kesäkuussa Laulu- ja soittojuhlilla esitettiin Laulu-Miesten, Lahden Mieskuoron ja Oulun kaupunginorkesterin kanssa Leevi Madetojan Aslak Smaukka. Syyskaudella keskityttiin mm. Suomen 70-vuotisjuhlallisuuksiin ja tuttuun kirkolliseen ohjelmistoon. Mukana oli Cherubinin Requiem, joka esitettiin lokakuussa Raumalla ja Mikaelinkirkossa.
Laulukausi huipentui 5. 12. pidettyyn LY:n järjestämään Isänmaalliseen juhlaan. Seuraavana päivänä Igor Bezrodnyi johti Turun kaupunginorkesteria, jonka kanssa esitettiin Finlandia ja Sandels. Kuoro tai sen pienryhmiä esiintyi vuoden aikana kaikkiaan 132 kertaa – melkoinen määrä.
Kilpailemaan Unkariin
Merkittävin tapahtuma oli kilpailumatka Unkarin Debreceniin. Matkaseurueeseen kuului kaikkiaan 114 osallistujaa lapsista vanhuksiin. Matkaa ennen pidettiin kevätkonsertti huhtikuussa Juhani Kortekankaan ja Pekka Salmisen johdolla. Lähtökonsertti laulettiin kesäkuussa Akatemiantalolla.
Unkarissa esiinnyttiin kuudessa eri tilaisuudessa, mieleenpainuvimpana Mathiaskirkon konsertti. Itse kilpailussa kuoro sijoittui neljänneksi. Marraskuussa esiinnyttiin Tuomiokirkossa. Vuoden konsertit päättyivät traditionaaliseen Isänmaalliseen juhlaan. Jaakko Hirvelä valittiin Sulasolin Varsinais-Suomen piirin puheenjohtajaksi.
Aninkaisten Rotaryjen joulumusiikki
Leonard Lindberg aloitti puheenjohtajakautensa. Myös taiteellinen johtaja vaihtui. Jarmo Kokkosta seurasi Juhani Kortekangas. LY:n kunniatehtävänä oli Madetoja-kilpailujen isännöiminen lokakuussa. Sitä ennen TAM oli vieraanamme toukokuussa. Pidettiin kevätkonsertti, käytiin laulamassa Gyltön linnakkeessa Pekka Salmisen johdolla ja esitettiin Cherubinin Requiem Martinkirkossa. Isänmaallinen juhla järjestettiin kymmenennen kerran. Tietysti LY hoiti perinteiset vappulaulannat ja uudenvuodenvastaanoton.
Aninkaisten Rotaryklubin tilaamana LY osallistui yhtenä kuorona Tuomiokirkossa järjestettävään joulumusiikki-iltaan. Joulurauhan julistus televisioitiin ensimmäisen kerran. Lähetys nähtiin Pohjoismaissa. Uutta oli myös, että Maamme-laulun ensimmäinen säkeistö laulettiin myös ruotsiksi. Jäsenlehti Cantando nro 4 saatiin levitykseen omin voimin.
Savonlinnan Oopperajuhlat
Edellisenä vuonna oli Sonores-kvartetti valmistellut Savonlinnan Oopperajuhlien yhteydessä järjestettävien kirkkokonserttien käytännön järjestelyjä käymällä konserttipaikoilla. LY:n vuoteen mahtui kaksi tärkeää tapahtumaa kuoron osalle: Suunnitellut kirkkokonsertit sekä uuden lauluhuoneiston hankinta ja varustelu. Ennen konserttimatkaa kuoro esitti Kullervon konserttisalissa solisteina oopperalaulajat Ritva Auvinen ja Sauli Tiilikainen. Kapellimestarina toimi ylikapellimestari Jacques Mercier.
Kevääseen mahtuivat vielä huhtikuun konsertti ja oopperajuhlien lähtökonsertti heinäkuussa. Esiinnyttiin Savonlinnan seudulla viidessä eri kirkossa, joissa kolmessa pääteoksena oli Cherubinin Requiem ja kahdessa Haydnin Missa Brevis urku- ja orkesterisäestyksellä. Isänmaalliseen juhlaan saatiin vieraaksi poikakuoro Revalia Tallinnasta johtajanaan Hirvo Surva.
Uuteen laulusaliin
Kuoro marssi helmikuussa kurkihirttä kantaen vanhasta Humalistonkadun kiinteistöstä Puutarhakadun laulusaliin. Juhani Kortekankaan johtama kuoro sai ensituntuman tiloihin. Kuoro täytti 75 vuotta. LY oli tilannut säveltäjämestari Veljo Tormisilta teoksen Räikkö räähkä, Ilmiantajan taru. Se esitettiin konsertissa 16. 2. Vuoden taloudellista tukea haettiin mm. myymällä kuoron “esiintymisoptioita” ja julkaistiin Hannu Merikallion toimittama 75-vuotishistoriikki. Kunniajäsenyyksiä saivat Kaarlo Soini, Pauli Viljanen, Yrjö Wirtanen ja Olavi Luotero.
Taiteellinen johtaja vaihtui. Juhani Kortekangas johti kevätkonsertin ja syksyllä Jarmo Kokkonen valittiin uudelleen taiteelliseksi johtajaksi. Hänen johdollaan LY matkusti Tallinnaan, jossa Estonia-teatterissa esitettiin mm. Räikkö räähkä. Joulukuussa juhlittiin itsenäisyyttä. Lisäksi ehdittiin kannustaa tammikuussa TPS voittoon Lukosta jääkiekko-ottelussa. 9751 paikalla ollutta katselijaa sai kuulla reipasta mieskuoromusiikkia.
Mieskuoroyhteistyötä Turussa
LY:n puheenjohtajaksi valittiin Hannu Merikallio ja Mieskuoroliiton puheenjohtajaksi Jaakko Hirvelä. TYYMI – Turun ympäristön yhdistyneet mieskuorot – koottiin Messukeskukseen yhteiseen konserttitilaisuuteen. 12 kuoroa esiintyi yksin ja yhdessä ja juonnosta vastasi radiotoimittajanakin toiminut Raimo Lintuniemi. Toukokuussa pidettiin kevätkonsertti omassa laulusalissa. Lisäksi LY toimi isäntäkuorona Amerikan Laulajien ja japanilaisen Osaka Choral Societyn vieraillessa Turussa.
Konsertit täyttivät syksyn toiminnan. Marraskuussa tutuksi tullut Cherubinin Requiem esitettiin Uudessakaupungissa ja Turussa. Lisäksi kuoro piti kirkkokonsertin Laivaston Soittokunnan kanssa Pekka Salmisen johdolla. Isänmaallinen juhla oli 5. 12. ja heti seuraavana päivänä esitettiin Sibeliuksen Tulen synty konserttisalissa yhdessä TAM:in ja kaupunginorkesterin kanssa. Vuoden ohjelmaan sisältyivät LY:n perinteiset esiintymiset Tuomiokirkon portailla, taidemuseonmäellä ja Vanhan raatihuoneen torilla.
Menestyksekäs "Oopperan helmiä"
Naiset mukaan! Turun Naislaulajien ja LY:n yhteinen projekti, Oopperan helmiä, oli menestys. Ensiesitys oli konserttisalissa helmikuussa yli tuhannelle kuulijalle. Suuren menestyksen myötä konsertti uusittiin lokakuussa. LY:n sali todettiin viihtyisäksi kevään konserttipaikaksi, jossa laulettiin toukokuussa. Suomen Lions-liitto oli tilannut LY:n juhliinsa Turku-halliin. Kuulijoita oli n. 4000.
Suomi juhli itsenäisyytensä 75-vuotista taivalta. LY osallistui kahteen TATTOO-tilaisuuteen. Vielä ennen joulua noin 50 miestä kävi Tallinnassa onnittelemassa 35-vuotista veljeskuoroaan TAM:ia. Jaakko Hirvelä valittiin NSF:n (Nordisk Sanger Förbund) presidentiksi.