Mieskuoro Laulun Ystävien 100 vuotta vuosi vuodelta.

Vuodet 1954–1963

 

Kuoro sai flyygelin

Vuoden päätapahtuma oli 40-vuotisjuhlat 20.–21.11. Sitä ennen kuoro oli huhtikuussa pitänyt perinteisen kevätkonsertin, jossa mukana oli 75 miestä. Juhlakonsertissa kuoro lauloi kaksi kantaesitystä. Teokset olivat sävellyskilpailun satoa. Juhliva kuoro sai runsaasti huomionosoituksia yhteisöiltä ja yksityisiltä henkilöiltä.

Kuoro sai oman flyygelin ja rahaakin tuli, siis kannatti juhlia. Juhlivaa kuoroa johtivat Pentti Kärkkäinen, Ilmari Kalkkinen ja Uuno Muraja. Juhlat jatkuivat illallisilla Yliopiston tiloissa. Juhlakokouksessaan kuoro kutsui kunniajäseniksi Niko Salosen, Kustaa Suomisen ja Väinö Ahlströmin. Vuoden aikana hoidettiin rutinoidusti lähes 20 eri tilaisuutta pienissä tai suurissa ryhmissä. Hämeenlinnan Mieskuoro oli LY:n vieraana helmikuussa Ruotsinmatkansa yhteydessä. Vuoden aikana alkoi kuoron laulutaidon kehityksen seuraaminen hankkimalla magnetofoni. Toteamus toimintakertomuksesta: ”Uhrattu summa ei ollut hukkaan heitettyä rahaa.”

Yliopiston promootiokantaatti Soihdunkantajat

Kuoron pääasiallisen toiminnan olivat muodostaneet konsertit ja konserttimatkat. Keskimäärin lähes joka vuosi oli pidetty kolme konserttia, pääasiassa Turussa tai lähitienoilla. Tämän vuoden aikana kuoro piti kolme konserttia, joista turkulaisten lisäksi saivat nauttia hämeenlinnalaiset ja salolaiset kuulijat. Yhdessä Turun kaupunginorkesterin ja Turun Naislaulajien kanssa esitettiin 3.6. Tauno Pylkkäsen säveltämä Turun yliopiston promootiokantaatti Soihdunkantajat. Samalla kokoonpanolla esiinnyttiin vielä joulukuussa Sibeliuksen 90-vuotispäivän konsertissa. Muita esiintymisiä eri kokoonpanoin oli runsaasti.

Suomalainen Pohja harjoituspaikaksi

Pekka Asanti valittiin kuoron puheenjohtajaksi. Seuraava konserttimatka suuntautui huhtikuussa Valkeakoskelle, jossa laulettiin keväisiä ja isänmaallisia lauluja. Tämä konsertti ja matka jäivät vuoden ainoiksi suuremmiksi tapahtumiksi. Kuoro oli taistellut koko olemassaolonsa ajan sopivan harjoituspaikan löytämiseksi. Nyt oli tehty sopimus Suomalaisen Pohjan kanssa, jossa järjestettiin tupaantuliaisjuhlat. Samassa paikassa vietettiin myös perinteinen vuosijuhla. Toimintaan haluttiin myös viihdettä, musiikkipainotteisia iltamia ja muuta vastaavaa. Kovan harjoittelun tuloksena saatiin aikaan ensimmäiset ”Harmien hautajaiset”. Konserttisalissa järjestetty tilaisuus oli kuulijoiden ja laulajien mielestä onnistunut toiminnallinen lisä.

Murskaavia arvosteluja

Tavoitteeksi asetettu kevätkonsertti pidettiin 9.4. vanhaan ohjelmaan tukeutuen. Mukana oli taas kerran kaupunginorkesteri. Jos oli aiemmin saatu paljon ylistystä eri konserteista, nyt tuli lunta tupaan. Asia kuitattiin kuorolaisten taholta: “Arvostelijat arvostelevat, laulajat laulavat”. Samalla ohjelmalla toukokuussa Mynämäessä pidetty konsertti antoi uskoa tulevaan. Lisäksi LY oli saanut kunniakkaan tehtävän toimia Mieskuoropäivien isäntänä. Turkuun kokoontui marraskuussa 26 kuoroa ja 500 laulajaa. Järjestelyt onnistuivat mallikkaasti.

Haasteita riitti loppuvuodeksi. Olihan toimintasuunnitelmaan kirjattu matka Bergeniin. Matkakuoro antoi näytteen osaamisestaan lähtökonsertissa ja kahdessa konsertissa Norjassa: Bergenissä ja Oslossa. Matka tehtiin ”omalla” 52-paikkaisella Transair Sweden AB:n koneella. Tästä syystä kuorossa oli tiukka karsinta lähtijöistä. Osa laulajista pahoitti mielensä jäätyään kotimaahan. Karsinnan kautta noin 90-päinen miesjoukko kutistui noin puoleen.

LY:n Veteraaniveljet perustetaan

Pieneksi lohdutukseksi Bergeninmatkalta poisjääneille tehtiin konserttimatka “pitsikaupunkiin”. Raumalaiset ottivat lämpimästi vastaan turkulaiset veljeskuorolaiset. Konsertti onnistui ja tunnelma kuorossa sen myötä nousi. Kuoron sääntöjen mukaisesti kuoro järjesti huhtikuussa Sulasolin Turun piirin nimissä Varsinais-Suomen mieskuorojen yhteiskonsertin. Mukaan saatiin viisi kuoroa. Kesäkuussa tasavallan presidentti sai kuulla Urheilupuistossa laadukasta mieskuorolaulua.

Koska ensimmäiset ”Harmien hautajaiset” onnistuivat, päätettiin järjestää marraskuussa toiset ja niin tehtiinkin otsikkona ”Terve meno vaa, sanos Anselmi kiukkuas.” Konserttisali täyttyi tyytyväisestä yleisöstä ja tyytyväinen oli myös kuoron taloudenhoitaja.

Tämä vuosi on merkittävä kuoron veteraanilaulajien kannalta, sillä 28.11. perustettiin toinen kuoro ”LY:n Veteraaniveljet” yli 50-vuotiaille LY:n laulajille. Totutulla tavalla suoritettiin LY:lle rakkaiksi ja perinteisiksi tulleet uudenvuoden vastaanotto ja vappulaulannat.

Kvartettivuosi

Tähän vuoteen osui lukuisia eri yhteisöjen ja yhdistysten täysiä vuosikymmeniä. Kuoroa oli pyydetty näihin mukaan ja esiintymiset olivat kuorolle tärkeitä sekä taloudellisesti että maineen kannalta. Toukokuussa vihittiin Turun yliopiston uudisrakennukset. Pääjuhlassa LY oli mukana Turun Naislaulajien ja Collegium Musicum Turun kanssa. Paikalla olivat mm. tasavallan presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen. Perinteinen kevätkonsertti pidettiin huhtikuussa ja lisäksi lokakuussa yksi konsertti Turussa ja yksi Oulussa. Näin pysyttiin keskimääräisessä kolmen konsertin määrässä. Tänä vuonna kuorossa toimi useita kvartetteja. Vuotta voidaan pitää kvartettivuotena, sillä pienryhmälaulua harrastettiin monin eri tavoin mm. kilpaillen ja esiintymiskeikoilla. Mainetta niitti OSKU-kvartetti.

Tarvittiin suurempi harjoituspaikka

Harjoituspaikkaa oli muutettava, sillä yli 70 miehen ahtautuminen Pohjan ”kellariin” oli hankalaa. Siirryttiin Turun Riennon kerhohuoneistoon. LY:n jäsenlehden, Ripulin, toinen tuleminen osui tähän vuoteen. Painovuosi oli 1959 ja se julkaistiin vuosijuhlassa uniikkikappaleena. Uutta olivat värikuvat ja erikoinen ulkoasu. Konserttitoiminta rajoittui Uudenkaupungin konserttiin. Kuoro oli kolmannen kerran yliopiston promootiossa laulamassa Turun Naislaulajien ja ylioppilaskunnan kuorojen kanssa Soihdunkantaja-teosta. Kuoro piti yllä lämpimiä suhteita veljeskuoro Musices Amantesiin karonkkailtoja järjestämällä.Kuoron kunniajäsenistöön kutsuttiin Erkki Tuominen.

Edustuskuoro Göteborgissa

Kuoro valitsi puheenjohtajakseen Jorma Simojoen. Harjoituksissa keskityttiin edellisenä vuonna aloitetun konserttiohjelmiston hiomiseen. Taiteilija Heikki Teittinen kävi opettamassa äänenmuodostusta. Konsertti pidettiin Akatemiatalossa helmikuussa. Sali oli saatu täyteen yleisöä, joka oli kuulemaansa tyytyväinen. Toukokuussa 30 kuorolaista teki edustusmatkan Göteborgin ja Bohuslänin Laulajaliiton 50-vuotisjuhlille. Siellä edustusjoukko lauloi viisi laulua.

Hyväntekeväisyyskonsertti sai murskaavan arvostelun. Tarkoitus oli kuitenkin hyvä. Joskus taiteen tekeminen on hankalaa. Syksyllä Jorma Simojoki, joka oli valittu kuoron puheenjohtajaksi, luovutti kuorolle Martti Turusen Toivo Lyyn runoon säveltämän tunnuslaulun Laulu laulusta. Harjoituspaikka muuttui taas kerran. Kuoro jatkoi laulamistaan Kauppaseuran pääsalissa. LY lahjoitti kansanlaulukonserttinsa tuoton Turun Musiikkiopiston tukiyhdistykselle. Kaikkiaan koko kuoron esiintymisiä kertyi tavan mukaan kymmenittäin.

Joulurauhaa julistamaan

Taiteellinen johtaja vaihtui. Pentti Kärkkäinen luovutti tehtävät Kaarlo Soinille. Kärkkäisen jäähyväiskonsertiksi jäi toukokuussa pidetty konsertti Riihimäellä. Puutteellisten harjoituspaikkojen innoittamana jatkettiin Omakotihanketta. Toimikunta kokoontui ja neuvotteli. Lopullista tulosta oli odotettava. Vuosi oli karonkkojen ja erilaisten veljesiltojen aikaa, jolloin muisteltiin menneitä kuoron alkuajoista lähtien. Laulajien määrä laski lähes 60:een, mikä osoitti pientä hiipumista, olihan Penan aika ollut toiminnan aikaa. Kunnialla hoidettiin perinteiset LY:n tapahtumat uudenvuodenvastaanotto Tuomiokirkon portailla ja vappulaulannat Taidemuseon mäellä. Ote toimintakertomuksesta: ”Turun kaupunki pyysi Laulun Ystäviä laulullaan tehostamaan joulurauhan julistamista Vanhan Raatihuoneen torilla”. Tästä tuli LY:n toimintaan pysyvä tapahtuma.

Reserviupseerien tilaisuuden perinne alkaa

Vuoden aluksi saatiin rivistöön muutama uusi laulaja, joten toimintakauden päättyessä rivistössä oli 82 miestä. Vuosijuhla vietettiin helmikuussa, kuten tapana oli. Maaliskuussa LY toimi konsertti-isäntänä Porin Mies-Laululle. Kaarlo Soini otti tammikuussa vastaan taiteellisen johtajan tehtävät. LY:n arvokas perinne Reserviupseereiden tilaisuudessa sai myös tänä vuonna jatkoa. Arvokkaan kvartettipatsaan ja plaketin sääntömuutokset tarkistettiin ja hyväksyttiin kuten myös taiteilija Tapio Eertamon muotoilema kuoron viiri. Kuoro sai joukkoonsa yhdeksän uutta kukkomerkkiläistä ja peräti 21 taitomerkin suorittanutta laulajaveljeä. Marraskuussa kuoro piti kaksi kirkkokonserttia, toisen Turussa ja toisen Tampereella. Molemmissa esitettiin Cherubinin suurteos Requiem.